Hedelmäkakku marenkikuorrutteella

Raikas hedelmäkakku marenkikuorrutuksella - niin hyvää! Ja melkein näyttää terveelliseltä ;).

Tein tämän kakun kaksivuotiaan pikkuneidin syntymäpäiville. Toiveena oli jotain raikasta ja hedelmäistä, mutta muuten sain vapaat kädet. Mielessäni on jo pitkään ollut hedelmäinen "överikakku". Tässä oli sopiva hetki toteuttaa tuo ajatus. Näin keväällä raikkaat, värikkäät hedelmät piristävät harmaampaakin päivää ja antavat uskoa tulevasta, lämpimästä kesästä :).

Kakkupohjaa maustoin vaniljalla, jota pyöräytin Dr. Oetkerin vaniljamyllystä, on muuten tosi kätevä! Kostutukseen käytin maitoa, johon laitoin vaniljauutetta ja sokeria.
Täytteenä on itsetehtyä sitruunatahnaa. Sen tekeminen on melko vaivatonta ja se päihittää kaupan purkkitavaran mennen tullen. Olen kerran ostanut "lemon curdia" kaupasta ja se oli aivan kaameeta... Niissäkin on toki eroja... Mutta miksi ostaa kaupasta kun voi tehdä itse ;).

Sitruunatahnan lisäksi täytteenä on tuorejuustomoussea, johon pyöräytin taas vaniljaa myllystä, ja ripottelin runsaasti appelsiinin lohkoja ja granaattiomenaa.

Kakun kuorrutteena on valkosuklaaganachea ja sveitsiläistä marenkia. Koristeluun käytin mangoa, kiiviä, granaattiomenaa ja mansikoita. Appelsiinia en laittanut kakun päälle, koska marenki olisi vettynyt.

Marengin ruskistin pienellä kaasupolttimella, jonka siippani löysi minulle Motonetistä, juu-u, sieltä. Ei sitä koskaan tiiä, mistä löytää leivontatarvikkeita ;).

En ollut aikaisemmin ruskistanut marenkia, mutta helppoahan se oli. Pitää vain löytää kohta, jossa liekki ruskistaa marengin, mutta ei polta sitä. Marengin pinnasta tulee myös hitusen rapsakka ja mausta tulee paahteinen. Oikein hyvää :).

Jaan teille nyt käyttämäni sitruunatahnan reseptin. Resepti on Martha Stewartin kirjasta Suuri leivonnan käsikirja. Puolitin ohjeen, koska harva tarvitsee kerralla melkein 5 dl sitruunatahnaa... Ellet sitten ole tekemässä sitruunamarenkipiirakkaa. Ylijääneistä valkuaisista voit tehdä vaikka marengin kakun päälle :).

Sitruunatahna - Lemon curd

n. 2,5 dl valmista tahnaa

Huom! Digitaalinen lämpömittari helpottaa tekemistä, mutta ilmankin pärjää.

4 munan keltuaista
1 sitruunan hienoksi raastettu kuori
0,75 dl vastapuristettua sitruunan mehua (n. 1,5-2 sitruunaa)
1 dl sokeria

70 g kylmää voita, pieninä paloina

• Sekoita paksupohjaisessa kattilassa keltuaiset, sokeri, sitruunankuoriraaste ja sitruunanmehu. Vispilä on tässä hyvä.
• Kuumenna seosta kohtalaisella lämmöllä 8-10 minuuttia. Sekoita koko ajan, myös reunoilta, ettei kananmunasta tule kokkelia ;).
• Poista kattila liedeltä kun digitaalinen lämpömittari näyttää 80 astetta. Jos sinulla ei ole digitaalista lämpömittaria, kasta puukauha sitruunatahnaan ja vedä sormella viiva kauhan pyöreälle puolelle. Jos viiva jää selkeästi näkyviin niin tahna on valmista.
• Lisää kylmä voi nokare kerrallaan sitruunatahnaan. Sekoita koko ajan.
• Halutessasi voit siivilöidä tahnan, jolloin pääset eroon sitruunankuorista.
• Laita tuorekelmu tahnan päälle siten, että kelmu koskettaa sitruunatahnaa. Näin tahnaan ei muodostu kuorta sen jäähtyessä.
• Siirrä tahna kylmään jähmettymään, vähintään tunniksi.
• Valmis tahna on lusikoitavan kiinteää. 
• Käytä kakun täytteenä, maustamattoman jogurtin kanssa, vaniljajäätelön kera, maustamaan marenkivoikreemiä tai pakasta.

Sveitsiläinen marenki - kuuma marenki

Marengin teossa on hyvä muistaa, että valkuaisten seassa ei tule olla yhtään keltuaista, koska silloin valkuaiset eivät vaahtoudu kuohkeaksi. Kannattaa siis olla tarkkana erotteluvaiheessa :).

Tämä on vanha "ohje", jota olen käyttänyt aina. En edes muista, mistä olen sen napannut, mutta se toimii hyvin sekä kuuma marengissa että tavallisessa marengissa. 

1 valkuainen + 3 rkl sokeria

• Laita valkuaiset kuumuutta kestävään kulhoon sokerin kanssa. 
• Aseta kulho tiiviisti poreilevan vesikattilan ylle ja vatkaa yhtäjaksoisesti kunnes lämpömittari näyttää 71 astetta.
• Poista kulho vesihauteen päältä ja jatka vatkaamista kunnes marenki on kuohkeaa ja kiiltävää.
• Pursota tai lusikoi huolettomasti kakun päälle.
• Halutessasi voit ruskistaa marengin pienellä kaasupolttimella. Ruskistamaton marenki on tahmeaa ja ruskistettu pinta ei. Tämä kannattaa huomioida koristeiden laitossa. Ruskistetun marengin pinnasta pienet koristeet, kuten nonparellit, kimpoavat pois. 

Kuuma marengista voit tehdä myös kuivattuja marenkeja uunissa. Pursota tai lusikoi marenkia leivinpaperille ja kuivata marenkeja 75-90 asteisessa uunissa 0,5-2 tuntia riippuen marengin koosta ja paksuudesta. Ohuet marenkiliuskat voivat kuivua reilussa puolessa tunnissa.

Marengit voivat ruskistua jos uuni on liian kuuma. Ruskistuneet marengit voi kuitenkin vielä syödä, niissä on hieman paahteisempi maku ;).

Kuuma marengilla voit kuorruttaa myös muffineita! 

Tässä kakussa toimii kuitenkin parhaiten ruskistettu kuuma marenki. Omnom :)

Talvikakku

Isomaltoosi kokeilussa ensimmäistä kertaa! Oli jännää - ja kivaa :D. Kokeilin ensimmäisen kerran myös voikreemillä tehtävää liukuvärjäystä kakun kuorrutuksessa.

Tämän kakun tein 12-vuotiaan tytön syntymäpäiväjuhliin. Ensin oli tarkoitus tehdä kilpikonnan muotoinen kakku, mutta aihe vaihtuikin ihan toisenlaiseksi :).

Toiveena oli talvinen kakku sinisellä pohjalla ja lumihiutaleilla. Muuten sain vapaat kädet - joka on aina mahtavaa :D.

Kakun suunnittelu on lempivaiheeni kakkujen teossa. Mielessäni vilisi hurjasti suunnitelmia, niinkuin aina, ja lopulta päädyin kokeilemaan voikreemillä liukuvärjäystä. Olen katsellut kuvia tuosta tekniikasta paljon ja se näyttää upealta. Nyt rohkaistuin kokeilemaan itsekkin. Tästä lisää myöhemmin.

Halusin tehdä kakkuun myös näyttävän koristeen, muutakin kuin lumihiutaleita. Halusin korkeutta ja kolmiulotteisuutta. Ensin mietin valkosuklaasta tehtyä suklaapurjetta. Se ei kuitenkaan ollut mahdollinen, koska kakun tuli olla laktoositon. Sitten muistin kaappiin unohtuneen isomaltoosin, jota en ollut vielä kokeillut. Sopivaa hetkeä ei ollut tullut vastaan, ennen tätä kakkua. Tästäkin lisää myöhemmin

Kakkupohja on tavallinen sokerikakkupohja, jonka kostutin sitruunalla maustetulla vedellä. Täytteenä on yksinkertainen vadelmamousse, jossa on vadelman lisäksi vain kermaa, sokeria ja liivatetta. Kokoan kakun aina korkeaan säädettävään rengasvuokaan, jonka vuoraan leivinpaperilla. Korkea kakku on aina näyttävämpi ja leivinpaperin avulla kakun reunasta tulee siisti. Reunakalvoakin voisi toki käyttää, mutta tässä kohtaa se ei ole välttämätön.

Kakun kuorrutuksessa käytän useasti marenkivoikreemiä. Joko sellaisenaan tai sokerimassan alla. Nyt värjäsin voikreemin ensin haalean siniseksi ja kuorrutin sillä koko kakun. Jääneen voikreemin värjäsin hieman tummemmaksi ja levitin sitä kakun reunoille 2/3 korkeuteen. Käytin levitykseen pientä palettiveistä. Voikreemiä oli vielä vähän jäljellä ja värjäsin sen vieläkin tummemmaksi ja levitin kakun alaosaan. Näin liukuvärjäys oli valmis ja mielestäni onnistui hyvin näin ensimmäiseksi kokeiluksi. Tummalla voikreemillä tein myös koristepursotuksia kakun pintaan.

Ja sitten isomaltoosia kokeilemaan! Isomaltoosi eli kondiittorin sokeri näyttää mielestäni vähän styroksin palasilta :D. Ripottelin noita palluroita paksupohjaisen kattilan pohjalle ja kuumensin sulaksi. Sulaneeseen isomaltoosiin ripautin hieman sinistä pastamaista elintarvikeväriä. Kaadoin sulaneen isomaltoosin silikoniselle leivinalustalle ja levitin sitä hieman laajemmalle palettiveitsellä. Muotoilussa käytin apuna lasista pulloa, jonka asetin leivinalustan alle. Tässä vaiheessa huomasin, että isomaltoosi ei jähmety niin nopeasti kuin tavallinen sokeri vaan säilyy hetken elastisena, jolloin sitä voi muotoilla vielä lisää. Hetken mielijohteesta painelin vielä pehmeään kohtaa nonparelleja koristeeksi. Kivalta näytti! Ja ensimmäinen purje oli valmis.

Toisen purjeen tekemisessä olin jo viisaampi. Nyt ripottelin nonparellit tulevan purjeen päälle jo ennen muotoilua. Tarttuivatkin aika paljon paremmin :). Asetin pullon leivinalustan alle hetkeksi ja muotoilin purjeen käsin lopulliseen muotoonsa. Yllättävän helppoa :D.

Isomaltoosi purjeet kannattaa upottaa kakkuun voikreemin ollessa vielä pehmeää. Itse opin tämän kantapään kautta kun upotin purjeita jo jähmettyneeseen voikreemiin... Yritin tehdäensin veitsellä villot kuorrutteeseen, mutta silti kuorrutus halkesi rumasti pitkin kakkua kun asetin purjeet paikoilleen.

Tässä vaiheessa luovuutta tarvittiin ja pursottelin tummalla voikreemillä lisää koristeita kakkuun ja mielestäni lopputulos näytti onnistuneelta :). Eikä halkeamia huomannut valmiista kakusta :).

Tämän kakun tein tosiaan jo maaliskuun alussa, joten koristeluteema ei ole enää ajankohtainen tälle talvelle. Ideoita voisi kuitenkin jalostaa kakkuun vaihtamalla värejä ja lumihiutaleet vaikka kukkasiksi... Hmmm... Nyt alkoi taas päässä raksuttaa :D